tag:blogger.com,1999:blog-4937215519566735058.post7797292048604118477..comments2024-03-02T10:18:26.367+02:00Comments on Rohkeasti herkkä: Erityisherkkä parisuhteessaRohkeasti herkkähttp://www.blogger.com/profile/05854437445254059212noreply@blogger.comBlogger5125tag:blogger.com,1999:blog-4937215519566735058.post-35090013821476838672022-10-15T22:17:19.188+03:002022-10-15T22:17:19.188+03:00Olen paininut oman tilan puutteen takia perhe-eläm...Olen paininut oman tilan puutteen takia perhe-elämässä. Muutun kovin äreäksi, hajamieliseksi ja väsyneeksi, kun ympärillä vilisee pikkulapseni. Vetäydyn vauvan kanssa makuuhuoneeseen. Emme ole jakaneet yhteistä makuuhuonetta mieheni kanssa koko sinä aikana, kun meillä on ollut lapsia. Toisaalta mieheni kaipaa tilaa paljon enemmän kuin minä, vaikka minäkin sitä kaipaan. Perhe-elämä on kyllä koettelevaa erityisherkälle. Koen siitä syyllisyyttä, sillä en mielestäni anna tarpeeksi, yritä tarpeeksi tai ole tarpeeksi sinnikäs, näen koettelevuuden omana syynäni. Hyvä aihe ottaa esille, parisuhde ja perhe. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4937215519566735058.post-18505804835208116492022-01-24T12:44:05.030+02:002022-01-24T12:44:05.030+02:00Itselläni on myös kumppani, joka ei ole erityisher...Itselläni on myös kumppani, joka ei ole erityisherkkä, ja melkein päivittäin erilaiset tarpeet arjessa aiheuttavat ristiriitaa. Siinä missä itse kaipaisin virikkeettömyyttä, toinen tylsistyy ja kaipaa tekemistä. Kuinka pitkälle yhteinen huumori ja arvot kantavat, jos kumpikin joutuu tekemään merkittäviä kompromisseja arjessaan? Jokaisella on oikeus olla oma itsensä, enkä koe että minulla on oikeutta "muuttaa" kumppaniani. Joskus mietin olisiko hän onnellisempi jonkun itsensä kaltaisen ihmisen kanssa. Vaatiiko toimiva arki sitä, että kumpikin tekee mitä haluaa erillään? Riittääkö suhteen ylläpitämiseen yhdessä nukkuminen? Toivon, että voisin keskustella aiheesta muiden erityisherkkien kanssa, mutta enpäs tunne ketään. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4937215519566735058.post-81261498531768520462022-01-22T16:21:50.150+02:002022-01-22T16:21:50.150+02:00Kylläpä kovasti resonoi tämä kirjoitus! Niin samoj...Kylläpä kovasti resonoi tämä kirjoitus! Niin samoja asioita läpi elämän pohtinut. Olen ollut kahdesti naimisissa ja saanut neljä lasta. Jättäydyin toisesta liitosta yksinhuoltajaksi, kun nuorin oli vuoden vanha. Molemmissa liitoissa oli oman tilantarpeeni lisäksi myös paljon muita ongelmia, joista raskaimmaksi molemmissa koin huonon kommunikoinnin. Joitakin seurustelusuhteita on ollut ja mennyt, mutta en ole asunut parisuhteessa 14 vuoteen, ja tiiviiseen parisuhteeseen onkin noussut kynnys korkeaksi. Niin kovasti nautin ikiomasta vapaudesta ja tilasta, etenkin silloin, kun lapset ovat isällään (kaksi vanhinta jo aikuisia). Seurustelutilaisuuksia on aika ajoin tarjolla, mutta ei ketään, jonka kanssa kokisin kommunikaation, keskinäisen arvostuksen ja läheisyyden niin hyväksi, että uhraisin nykytilanteen edut. Enkä tiedä tuleeko sellaista koskaan vastaan, tavallaan kyllä toivoisin. Mutta usein tulee mietittyä tätä - että pystyykö enää ollenkaan parisuhteeseen ja siihen jatkuvaan toisen tarpeiden paineeseen, vai voisiko se olla paineetonta? Löytyisikö ihminen, jolle olisi ok esim. nukkua eri huoneissa ja sekstailla vain harvakseltaan, jolloin se myös tuntuu paremmalta? On tullut myös pohdittua erityisherkkyyden ja aseksuaalisuuden yhteyttä, ovatko ne eri asioita vai liittyvätkö yhteen. Näistä asioita pitäisi nostaa enemmän keskustelua/tutkimuksia. Kiitos kirjoituksesta! <3Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4937215519566735058.post-29486802829233211562022-01-17T08:53:57.799+02:002022-01-17T08:53:57.799+02:00Hei, tärkeä aihe <3 mielestäni tässä kirjoituks...Hei, tärkeä aihe <3 mielestäni tässä kirjoituksessa heijastuu erityisherkän tarve omaan aikaan ja lepoon sekä palautumiseen, vaikka perhe rakas onkin. Ajattelisin, että mikäli ymmärrystä tälle asialle ei löydy, niin olo voi kuormittua jo siitäkin. Omalla kohdallani tiedän, etteivät kaikki ymmärrä tätä tarvetta, vaikka onneksi suuri osa ymmärtää. Voimia oman tilan raivaamiselle ja voimavarojen palautumiselle!Miljahttps://www.blogger.com/profile/06024414507414099294noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4937215519566735058.post-11433516177383886442022-01-14T22:20:16.377+02:002022-01-14T22:20:16.377+02:00💕💕💕💕Merja Korpisaarihttps://www.blogger.com/profile/06382698312810545013noreply@blogger.com