13 syyskuuta 2024

Nuorten sarjispajassa keväällä syntyneitä sarjakuvia


 

Sarjispaja kuuluu 16‒29-vuotiaille HSP-nuorille suunnattuun toimintaan. Sarjakuvapajassa tutkitaan erityisherkkyyttä sarjakuvan keinoin jokaisen omasta näkökulmasta.

Osallistujat kokoontuvat Zoom-videoyhteydellä 1,5 tunniksi kerrallaan viitenä torstaina ajanjaksona 31.10.‒28.11.2024 klo 18.00‒19.30.  

Tunnilla tehdyt sarjakuvat jaetaan sarjispajaa varten perustettuun WhatsApp-ryhmään.

Ilmoittaudu sarjakuvapajaan sähköpostiosoitteeseen susanna.sihto@erityisherkat.fi. 


10 syyskuuta 2024

Mieleenpainuva kesä

 

Kesä kääntyy jo syksyksi. Tämä on hyvä hetki summata mennyttä kesää. Minulle tämä kesä on ollut erityisen mieleenpainuva. Olen toki nauttinut aiemmistakin kesistä kovasti. Työssäni minulla on ollut mahdollisuus pitää yli kuukauden kesäloma, mikä on luonut hyvän mahdollisuuden virkistyä ja levätä. Tämä kesä on ollut kuitenkin erilainen. Erityisherkän tyypilliset piirteet nähdä ympärillään kauneutta, havainnoida ympäristöä intensiivisesti ja prosessoida asioita syvällisesti ovat korostuneet.

Olen tunnistanut itseni erityisherkäksi 2010-luvulla luettuani Elaine Aronin kirjan Erityisherkkä ihminen (2013) niin kuin monet muutkin. Minulla on kuitenkin kestänyt varsin kauan ymmärtää, että tähän hermostolliseen ominaisuuteen liittyy hyviä ja voimaannuttavia erityispiirteitä. Yritin pitkään olla kuin normi-ihmiset ja pidin erityisherkkyyttä pelkästään haitallisena ominaisuutena.Tänä kesänä olen aivan erityisesti löytänyt erityisherkkyyden positiiviset ja elämääni rikastuttavat piirteet.

Luonto on ollut minulle aina tärkeä ja se, että ihminen on osa luomakuntaa, suurempaa kokonaisuutta, on ollut itsestään selvyys. Tänä keväänä ja kesänä minulla on ollut erityisen vahva aistikokemus luonnossa tapahtuvista muutoksista kevään vaihtuessa kesään ja nyt kesän vaihtuessa syksyyn. Olen seurannut tarkasti kevään heräämistä, kasvien heräämistä talvilevosta, niiden kukintaa ja kasvua kesällä, lintujen muuttoa Suomeen ja niiden pesinnän onnistumista sekä eläinten touhuja pihapiirissä. Olen seurannut päivän pituuden vaihtelua sekä sääoloja. Luonnossa tapahtuvat pienet asiat ovat ilahduttaneet minua aivan erityisesti. Jollain tavalla erityisherkän havainnointikyky on erityisellä tavalla terävöitynyt.

En osannut odottaa näin suurta muutosta jäädessäni keväällä eläkkeelle. Olin varsin hyvin valmistautunut eläkkeelle jäämiseen, miettinyt erilaista tekemistä ja sopinut itseni kanssa, mitä asioita haluan tehdä heti jäädessäni pois työelämästä. Olen aina ollut varsin työorientoitunut ja työllä on ollut minulle suuri merkitys. Tämän vuoksi eläköityminen jännitti. Vaikka olin hyvin valmistautunut, en arvannut, että eritysherkkyys muuttuisi vahvaksi voimavaraksi, kun se saa tällä tavalla tilaa tulla esille.

Toinen merkittävä havainto uudesta elämänvaiheestani on aikaisempaa suurempi vapaus kuunnella kehoa ja mieltä, suunnitella päivänsä ja tekemisensä sen mukaan. Erityisesti olen nauttinut hitaista aamuista lehteä lukien ja aamupalaa syöden. Olen aina tykännyt liikunnasta ja urheilemisesta, mutta töiden takia joutunut keskittämään liikuntaharrastukset arki-iltoihin. Nyt, kun voin vapaasti suunnitella päiväni, olen voinut liikkua silloin, kun se keholleni parhaiten sopii. Minun kohdallani se tarkoittaa usein miten aamupäiviä, jolloin päivä on vasta alullaan. Ajankohdan lisäksi saan liikkua tavalla, mikä sillä hetkellä sopii parhaiten keholleni ja mielelleni. Liikkumisen riemu on saanut ihan uuden merkityksen.

Kesällä ei ole ollut minnekään kiire vaan aikaa ja vapautta on ollut runsaasti. Työhön liittyvät haasteet ja mahdolliset murheet, jotka ovat aikaisemmin kuormittaneet mieltä, ovat olleet poissa. Tämä kaikki on antanut myös tilaa intensiivisemmälle läsnä hetkessä -ololle. Olen viettänyt monia mukavia hetkiä läheisteni kanssa kuunnellen ja jutellen niin arkisista kuin syvällisemmistäkin asioista. Olen kokenut suurta yhteyttä läheisiini. Kesän kääntyessä nyt syksyyn olen vakuuttunut erityisherkkyys-ominaisuuteni mahtavista positiivisista puolista. Näiden mietteiden siivin odotan hyvillä mielin, mitä syksy tuo tullessaan.

Laura



30 elokuuta 2024

Olet liian herkkä!

Onko sinulle tuttu tokaisu? Minä ainakin olen erityisherkkänä siihen seinään törmäillyt. 

Usein herkkyyttä käytetään lyömäaseena silloin, kun turvattomassa vuorovaikutussuhteessa yritetään tuoda esiin toiveita, tunteita, odotuksia tai omia rajoja. Tavoitteena on kuulluksi tuleminen, suhteen parantaminen sekä tasavertaisuus ja silti lopputulos voi olla hyökkäys, mitätöinti, vastuun karttaminen, vihamielisyys tai mykkäkoulu. 

Niin, ja ”sä oot ihan liian herkkä!” 

➡️ Koska et kestä, että sulle sanotaan MITÄÄN! 
➡️ Koska aloit ITKEÄ! 

Puretaanpa tätä hieman. 

Entä jos kyse ei olekaan liiallisesta herkkyydestä, vaan järki-ihmiseksi itseään kutsuvan omista, maton alla piilossa lepäävistä käsittelemättömistä tunteista. 

Voisiko ollakin niin, ettei vannoutunut järki-tyyppi pystynyt siinä kohtaa asettumaan toisen asemaan? Ei löytänyt itsestään empatiaa? Toimi ja puhui ajattelemattomasti? Ei ottanut vastuuta omasta osuudestaan vuorovaikutuksessa? 

Kaikissa meissä on herkkyyttä. Kaikilla meillä on tunteita. Usein tiukka järki-ihminen ei vaan ole, tai uskalla olla niistä tietoinen. Ne on vaikeina tukahdutettu näkymättömiin, ja ne purskahtelevat käsittelemättöminä esiin esimerkiksi toisen ihmisen tunteiden kohtaamisen vaikeutena. 

Ja sitten se itku. Kysynpä vaan mitä haittaa siitä on? 

Itkeä voi vaikka surusta, pettymyksestä itseensä tai muihin, ikävästä, hylkäämisen pelosta, yksinäisyydestä, fyysisen tai psyykkisen väkivallan tai sen uhan pelosta, rakkaudesta, kaipuusta, onnesta, ilosta, ylpeydestä… 

Kyllä tänne kyyneleitä mahtuu, eivätkä ne ole itkemättömiltä pois! 

Lopuksi: Herkällä on usein uskallusta tuntea ne vaikeimmatkin tunteet – rohkeaa, sanoisin. Herkkä elää monesti täydemmin kaikkien aistiensa kautta – syvempää, aistillista, läsnäolevaa. Herkältä ei puutu myötätuntoa, kykyä eläytyä ja ymmärrystä muidenkin tunnetiloista – tarpeen melko monissa työtehtävissäkin. 

Lempeydellä Heli – ylpeästi herkkä

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Naiseuden voima -blogissa. 
 ~~~
SunAskeleita | Heli Heikkilä 

SunAskeleita/Heli Heikkilä tarjoaa yhdistyksen jäsenille jäsenalennuksia. 

25 elokuuta 2024

Erityisherkät X Ohjaamojen Onni

 


Ohjaamojen Onni tarjoaa maksutonta tukea 18-29 -vuotiaille Suomessa sekä yksilöllisesti että ryhmämuotoisesti. Koska HSP Suomi ry:llä on vielä tämän vuoden 2024 ajan käynnissä HSP Nuoret aikuiset -hanke, päätimme Vantaan Ohjaamon kanssa yhdistää voimamme.

Kävin Vantaan Ohjaamolla perjantaina 16.8. pitämässä yhteistilaisuuden Onnin työntekijän kanssa. Tilaisuuteen osallistui neljä nuorta aikuista, joiden kanssa teimme harjoitteita, mm. kuvien kirjoituksia, ja erityisherkkyystestit, söimme herkkuja sekä keskustelimme erityisherkkyyden teemoista. Näiden nuorten aikuisten kanssa juttua riitti, ja yleinen kokemus päivästä oli, että erityisherkkien kanssa on mukavaa keskustella pienessä ryhmässä. Myös HSP Nuoret aikuiset -hankkeen ryhmätoiminta on usein pienimuotoista, jotta osallistujille mahdollistetaan turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri.

Minulle jäi päällimmäisenä mieleen tästä tilaisuudesta vertaistuen merkitys. Yhdistyksellemme on tärkeää, että jokaisella on paikka, jossa tulee hyväksytyksi omine piirteineen.  Kun nuoret jakoivat kokemuksiaan erityisherkkyydestä, muut nyökyttelivät päätään samaistumisen merkiksi. Myös minun oli helppoa tunnistaa itseni muiden kokemuksista.

Moniammatillinen yhteistyö erilaisten tahojen kanssa on todella tärkeää, ja tästä yhteistilaisuudesta Vantaan Ohjaamon Onnin kanssa jäi todella positiivinen tunne. Olemmekin pohtineet mahdollisuutta järjestää samalla rungolla vastaavia tilaisuuksia muihin Ohjaamoihin - niitä kun on valtakunnallisesti ympäri Suomea.

Muistutan myös, että HSP Nuoret aikuiset -hankkeen kaveripalveluun voi vielä ilmoittautua! Jos siis kaipaat vertaistukea erityisherkkyyden teemoihin, ilmoittaudu mukaan verkkosivuiltamme löytyvän ohjeen kautta.                                                             

Emma Mäkelä

Toiminnanjohtaja ja hankekoordinaattori

HSP Suomi ry

 

💙💙



24 elokuuta 2024

8 vinkkiä erityisherkälle miehelle


  1. Ota selvää erityisherkkyydestä ja tee testi. Omalla kohdalla ”valaistuminen” tapahtui noin 35-vuotiaana ja onneksi edes silloin. Tuntui kuin suuri taakka olisi lähtenyt harteilta ja pystyin alkaa rakentaa omanlaistani elämää tukevammalle perustalle. Lämmin suositus.
  2. Etsi kaltaisiasi ja ennen kaikkea hommaa vertaistuki-herkkis. On todella huojentavaa päästä jakamaan fiiliksiä ja saamaan tukea tähän monivivahteiseen settiin. Suuri helpotus, kun voi puhua sellaiselle henkilölle, jolle ei tarvitse selitellä mitään.
  3. Hommaa vastamelukuulokkeet töihin, kotiin, matkoille, ihan mihin vaan. Tulet kiittämään ostoksesta itseäsi 🙂
  4. Järkkää itsellesi omaa aikaa, aikaa rauhoittumiselle, ihan joka päivä tai niin usein kuin haluat. Tämän jälkeen jaksamisesi hyppää ihan uudelle levelille. Jopa alle puoli tuntiakin päivässä auttaa jo kummasti. Kannattaa kokeilla.
  5. Hakeudu sellaisten ihmisten seuraan, jotka edistävät hyvinvointiasi. Olen kuullut usein: ”Älä oo tommonen neiti!” tai ”Ootko sä kusipää?” tilanteissa (alkoholi liittyy usein näihin) joissa juhlitaan ja joissa tulee paljon aistitykitystä. Väsähdän niissä todella nopeasti, ylikuormitun ja haluan vetäytyä omaan rauhaan. Jostain kumman syystä se koetaan uhkana tai töykeänä käytöksenä. Nykyään osallistuin vain harvoin karkeloihin, joissa altistun kuormitukselle. Myrkylliset ihmissuhteet viskaa äkkiä romukoppaan!
  6. Nauti vahvasta intuitiostasi ja kyvystä nähdä ja kokea maailma syvemmin. Tältä pallolta löytyy lukuisia loistavia juttuja, jotka sopivat herkkiksille. Itse puran luovuuttani kirjoittamiseen ja musiikkiin.
  7. Etsi rauhassa itsellesi sopiva työ ja ole rohkea hyppäämään sopimattomasta pois. Takaan, että se kannattaa. Joskus oikean homman ja uran löytäminen voi ottaa aikaa, mutta sen eteen ole valmis tekemään töitä. Onnistut kyllä!
  8. Luonto auttaa ja parantaa nopeasti. Itselläni veden äärellä oleilu on ihan parasta rauhoittumista. Jos mahdollista, niin nauti luonnosta päivittäin.

Ole rohkeasti oma itsesi ja kuuntele kehoasi ja intuitiotasi. Sinussa on enemmän voimaa kuin uskotkaan. Moni vinkeistä soveltuu kenelle tahansa! Positiivisia fiboja kaikille 🙂

Antti Paajanen

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Arctic sensitivity -blogissa.