31 joulukuuta 2018

Oman itsen etsintää

Jäsenen blogikirjoitus:

Vuoden vaihtuessa on tapana miettiä kulunutta vuotta ja asettaa tavoitteita tulevalle vuodelle. Se on luonnollista tässä taitekohdassa. Olen totta kai päättänyt liikkua enemmän. Uimahallikortti onkin jo hankittuna. Ajattelin myös käydä enemmän kulttuuritapahtumissa. Sitäkin varten olen ostanut jo lippuja ja museokortin hankinta on harkinnassa. 

Huomaan tällä kertaa ajattelevani asiaa kuitenkin hieman eri näkökulmasta - erityisherkkyydestä käsin. Mietin tätä omaa elämääni. Olen kauan kätkenyt oman herkkyyteni muiden odotusten tai omien oletusteni mukaan siitä, miten minun tulee elää ja olla.

Ihminen on kokonaisuus, jonka identiteetti koostuu monista rooleista. Itsellänikin niitä on monia. Osa tulee perheen ja ystävien mukana. Olen äiti lapsilleni ja tytär äidilleni, sisar veljelleni sekä ystävä ystävilleni. Toisenlaiset roolit tulevat myös siitä, että olen eronnut lasteni isästä. Hänellä on uusi vaimo ja lapsillani sisarpuolia. Myös työ tuo elämääni erilaisia puolia. Olen erityisherkkänä ehkä liiankin tunnollinen tai velvollisuudentuntoinen ja tavallaan pelkään virheitä. Olen työkaveri työtovereilleni. Toisille läheisempi kuin toisille. Listaa voisi vielä jatkaa, mutta tässä olennaisimmat.

Eri roolit vaikuttavat myös käyttäytymiseen ja tuovat tullessaan erilaisia tunteita. Tunteet saattavat olla myös ristikkäisiä. Kotona ja perheessä voi olla suuria ilonaiheita ja työssä huolia tai päinvastoin. Se rasittaa erityisherkkää luonnetta ja vaikuttaa jaksamiseen.

Olen viime aikoina vetäytynyt kuoreeni. Pahoittelut siitä. Olen vältellyt tapaamisia, koska en ole päivän aikana jaksanut olla monessa roolissa. Olen hoitanut kyllä normaalirutiinit kuten työn ja yhteydet läheisiin. Olen hieman ihmetellyt, miksi näin.


Ajattelin, että ensi vuonna olisi aika ottaa selvää, kuka minä olen itselleni. Se herkkä sisin joka värisee muiden ihmisten energioista haluaa tulla esiin omana itsenään. Ei vain eri rooleissa eri tilanteissa.



-Marjatta

25 joulukuuta 2018

Joulun tunnelmia


Jäsenen blogikirjoitus:

Joulupäivä 2018 kääntyy iltaa. Joulu on ollut yhteistä aikaa läheisten kanssa. On naurettu ja muisteltu menneitä aikoja sekä ihmisiä, jotka ovat vaikuttaneet elämäämme. Aikuiset lapseni olivat luonani. Nyt he ovat taas jo omilla tahoillaan -töissä ja kavereiden luona.



Kodissani on vielä aistittavissa yhteisen joulun tunnelma. Huominen ateria koostuu yhdessä tekemistämme ruuista. Voin muistella, kuka teki mitäkin ja mitä kommelluksia tapahtui tai miten lopulta päädyttiin puolukkaiseen jälkiruokaan. Joulukoristeet ovat myös paikallaan. Niinpä pöydällä tonttu katselee kynttilöiden loimussa vielä tovin ympärilleen.

Myös luonto antoi parastaan. Etelää myöden saimme nauttia valkeasta joulusta (tai ainakin aatosta). Mielessäni palaan aatonaattoon, kun vein lahjaa kummitytölle. Autoa ajaessa nautin valojen valaisemasta maisemasta. Metsän puut olivat kietoutuneet kauniin valkeaan lumivaippaan ja taivaalla oli täysikuu. Maisema oli kuin postikortista.

Huomenna lähden tapaninpäivän ajelulle maaseudulle sukulaisten luo. Se on myös osa jouluperinteitäni -yhdessä oloa minulle tärkeiden ihmisten kanssa.

Tunnen sydämessäni kiitollisuutta ja joulun rauha täyttää mieleni. Toivon myös Sinulle rauhaisaa joulunaikaa.

-Marjatta-