Lapsena ja vielä sittenkin, vuosikymmenien ajan, olin hyvin ahkera kirjoittamaan kirjeitä. Oi miten hauskaa se kirjoittaminen ja kirjeiden saaminen olikaan. Myös tärkeää, opettavaista ja jännittävääkin.
Minulla oli kirjeenvaihtokavereita aina Portugalia myöden:) Ensimmäisen kosintanikin sain kirjeen välityksellä, ollessani 14 v, ja tuo kosija oli 15 v. Oi joi. - Niin, kirjoitin tädeille, serkuille, kavereille ja sitten heille jotka bongattiin jostakin nuorten lehdestä osaltolta 'etsitään kirjekaveria'.
Kun oli itse kirjoittanut kirjeen sitä jäi sitten odottamaan että saa vastauksen. Joskus vastaus saattoi viipyä ja riemu olikin sitä suurempi, kun kirje viimein tuli. Kirjekuoressa saattoi olla jotakin muutakin kivaa mukana, kuten kiiltokuva, tarra tai vaikka kirjoittajan valokuva.
Kirjeissä käsiteltiin monenlaisia elämän asioita. Kirjeessä saattoi avautua eri tavalla kuin missään muualla. Ja oli joku joka luki kirjeen eli kuunteli.
Nythän kirjeitä kirjoitetaan paljon vähemmän. Tekstarit ja sähköpostit, facebook ja muut ovat tulleet tilalle. Niin ja blogit! Blogipostaus tosin suunnataan tavallisesti isommalle joukolle ihmisiä. Kuten ennenvanhaan esim joulukirje, joka meni sukulaisille, ystäville jne. kerralla sama.
Kuten kirjeeseen kyllä blogiinkin voi kirjoittaa ilot ja surut, onnistumiset, haaveet tai mitä vain melkein. Ehkä ei liian henkilökohtaista sentään? No jotkut blogit ovat lähtökohtaisestikin hyvin henkilökohtaisia.
Meidän Rohkeastiherkkä -blogissa on ollut monenlaisia kirjoituksia, henkilökohtaisista yleisiin, ja jokainen valitsee näkökulmansa, niin, kunhan se on erityisherkän näkökulma tai muuten ikkuna erityisherkkyyteen, herkkisblogi kun ollaan. Näkökulma on hyvä olla myös myönteinen, selviytymistä korostava. Ja näinhän se on ollutkin, meidän tähänastisessa yli 200 blogipostauksessamme.
Kirjoitathan sinäkin, hyvä jäsenemme taas, tai jos kirjoitat ensimmäistä kertaa niin otamme sitä suuremmalla ilolla vastaan tekstisi.
Laita postia os Rohkeastiherkka@erityisherkat.fi
tai oheisella etusivun lomakkeella. Kysyä saa, me blogin ylläpitäjät kyllä vastaamme postiisi.
Iloa loppukesän päiviin!
Terveisin
Merja Korpisaari
blogitiimistä
