Kannustaminen osana HSP Voimaryhmää

 Jäsenen blogikirjoitus

 

Erityisherkän elämässä voi olla monia haasteita. Jo sieltä Elaine Aronin luomasta EVÄS-mallista löytyvät nämä haasteetkin. Haasteen kääntöpuoli voi aina kuitenkin olla vahvuus. Eli sama ominaisuus voi samalla henkilöllä näyttäytyä molempina, sekä ihanana ja toimivana piirteenä että elämää jollain lailla hankaloittavana.

Erityisherkällä voi syntyä ongelmia siitä, että ärsykkeitä tulee ihan liian paljon, joka päivä ja liian pitkäkestoisesti. -Tämä väsyttää ja pahimmassa tapauksessa uuvuttaa.
Ylipäänsä asioita ja tapahtumia voi usein olla niin paljon ja niin kiinnostavia ja ei niitä itsekään osaa rajata, silloin seurauksena voi olla ylivirittyminen. Juurikin tuo ärsykkeiden määrä, voimakkuus, kesto ja intensiteetti voivat aiheuttaa, että on jo päivällä ja viimeistään illalla jossain määrin ylivirittynyt.
Kun vielä pohdiskelee kovin -jokainen asia kun pitää pilkkoa palasiksi ja käydä läpi perusteellisesti - tai sitten tehdä hyvin tunnollisesti alusta loppuun, mieli saattaa jäädä pyörittämään jotakin asiaa ja se pyörittely ei meinaa ollenkaan katketa.
Entäpä tunneherkkyys; kun aistit muiden tunteita ja olet myös empaattinen, tämä voi uuvuttaa nopeastikin, ellei itselläsi ole keinoja miten palaudut.


Reteaming ja HSP Voimaryhmät
 

Ratkaisukeskeinen reteaming -menetelmä joka sopii työyhteisölle ja muille yhteisöille, sopii myös yksilöiden tavoitteelliseen työskentelyyn,  ryhmässä tai jopa vaikka itsekseen toteutettuna. HSP- Voimaryhmät -malli perustuu tähän reteaming -menetelmään. Saimme mallin tähän menetelmään Lyhytterapiainstituutilta. 

HSP Voimaryhmissä jokainen määrittelee ensin toivotun tavoitteen ja sitten motivaatiota kasvattaen alkaa ottaa askeleita tätä tavoitetta kohti.

Tavoite on hyvä olla konkreettinen, mitattavissa oleva ja realistinen. Erityisherkille aika hyviä tavoitteita on esimerkiksi: Pystyn katkaisemaan ajatusten kiertävän kehän, tai: Minulla on keinoja pysäyttää liian vuolas ajatusten virta. Tai vaikkapa: Osaan erottaa toisen tunteet omista tunteistani. Tuo viime mainittu onkin jo vähän abstraktimpi. Konkreettisemmin voisi olla: Tunnistan omat tunteeni selkeästi ja kannan vain niistä vastuun. Hmm... Omien tavoitteiden konkretisointi ei tosiaan ole aina ihan helppoa:)

Tavoite on siis se ongelman kääntöpuoli, muutostarve, toivottu tila. Ja vaikka tosiaan kuulostaisikin toiselle hämärämmältä, niin tärkeintä on, että itse hahmottaa oman tavoitteensa.

Reteaming -menetelmä sisältää 12 askelta, joiden kautta oma tavoite tulee lähemmäksi ja saavutetaan. Yksi askel on kannustajien hankkiminen. -Me tarvitsemme kannustajia! Aina. Tärkeää on myös omien voimavarojen tunnistaminen. -Millainen olen? -Kuka olen? Missä olen onnistunut aiemmin? Yksi askel on kiitos muille ja itselle.. Me emme myöskään pärjää elämää läpi ilman itsemyötätuntoa. - Itsensä on kyllä syytä ottaa ystäväkseen ja lopettaa itsensä moittiminen. Niin ja haasteetkin ovat voitettavissa, niitä voi myös ennakoida, ja ne voivat voitettuna olla myöhemmin voimavara. Kun tavoite tai välitavoite on saavutettu, on sitten syytä juhlia sitä.  Lue lisää vaikka tästä kirjasta: Ahola-Furman: Reteaming -valmennus.

 Tavoite muuten voi tietenkin myös muuttua matkan varrella, itsetuntemuksenkin myötä eli tavoite voi vähän pienentyä tai se voi suurentua, tai se voi poikia aivan uuden tavoitteen.

Muuten, loppuviimeksihän sitten ovat ne askeleet, mitkä ovat tärkeitä oppia. Samoilla askeleilla saavutat nimittäin muitakin tavoitteita. Ja askelet ovat, niin, elämää tietenkin.

 

Kannustaminen parasta
 

HSP Voimaryhmän käyneet ovat yleensä ryhmätapaamisten lopussa antaneet hyvää ja kiittävää palautetta. He ovat löytäneet ryhmässä asioita ja he mainitsevat, mitkä he kokevat tärkeimmiksi. Kyllähän se omien vahvuuksien huomaaminen on yksi tärkeimpiä asioita mutta niin, sitäkin vielä tärkeämpi on vertaistuki, ja muilta saatu kannustus, ja se että saa myös itse kannustaa muita. On ihana onnistua vaikka miten pienessäkin, ja oivaltaa asioita ja vielä ihanampaa on saada kertoa muille ja jakaa tuo onnistuminen, oivalluksensa ja saada kehuja ja saada rohkaisua eteenpäinkin. Tätä tosiaan tarvitsemme elämässä aina; kannustusta ja tukea.

Sanotaan että parhaiten oppii kun opettaa muita. Olen kyllä huomannut monen monta kertaa tämän. Näin myös kun kannustamme toisiamme, opimme ja saamme voimaa, virtaa sekä iloa.

Muistetaanhan kehua toisiamme aina kun se on mahdollista! Ruvetaanko oikein kehumistalkoisiin täksi syksyksi?


Merja Korpisaari 

HSP Voimaryhmäohjaaja, yhdistyksen vapaaehtoinen ja hallituksen varajäsen


HSP Voimaryhmät hanke 2019-2021 on pian lopuillaan. Uutta hankerahoitusta on haettu ja sen saamista jännätään joulukuun alkupuolelle. Hanke on toteuttanut kuluneina vuosina kymmeniä ja kymmeniä voimaryhmiä ja herkkispäivystyksiä sekä koulutettuja ohjaajia, päivystäjiä ja kokemusasiantuntijoita. Lue lisää nettisivuiltamme ja Voimaryhmät-sivuilta sekä fb- sivultamme. 

 
Tule jäseneksi yhdistykseemme. Jäsenyys mahdollistaa mielenkiintoista vapaaehtoistyötä, monia jäsenetuja ja vertaistukea. Syyskokouksen jälkeen jäseneksi liittyneiden ei tarvitse maksaa enää tämän vuoden -21 jäsenmaksua. 

Ole yhteydessä!  https://www.erityisherkat.fi/liity-jaseneksi/


Alle saa kommentoida mitä tämä kirjoitus sinussa herätti.


(Kuvat: Pixabay) 

Yksilöt yhdessä

Jäsenen blogikirjoitus:

Tunne siitä, että joku ymmärtää sinua täysin on tärkeä meille kaikille. Tuon tunteen sain kokea Voimaryhmässä, joka valitettavasti keskeytyi koronan takia ja jätti minut hetkellisesti aivan tyhjän päälle: sitä ymmärryksen tunnetta kun kokee muissa ryhmissä äärimmäisen harvoin, jos koskaan.

Mutta ne kerrat, kun istuimme alkuvuoden 2020 pimeinä talvi-iltoina saman pöydän ääressä pienenä ryhmänä, saivat sen tunteen heräämään. Muutama, toisilleen entuudestaan vieras ihminen jakoi toisilleen palasia itsestään, ja niistä palasista tunsin myös itseni. Se on erikoinen tunne.

Minun herkkyyteni ei ole kirjatietoutta, tutkimusta tai tähtikartoista luettavaa. Se on herkkyyttä, joka on minussa  – on ollut aina. Minä olen tälläinen, omanlainen, en joku ihmistyyppi, väri tai ryhmä. Minä olen minä. Ja siinä ryhmässä minä sain olla minä, ainakin ajattelen näin. Ja vaikka ymmärrys toisiamme kohtaan oli hyvin selkeää, ilmeistä, ei se tee meistä samanlaisia. Meitä yhdistää sama asia: erityisherkkyys. Mutta siitä huolimatta olemme yksilöitä, jokainen omanlaisensa.

Olen muutaman viime vuoden aikana oppinut ymmärtämään itseäni entistä selkeämmin. Oppinut kanavoimaan voimavarojani, ja hakeutumaan juuri sinne, minne tunnen kuuluvani. Tästä viimeisimpänä oivalluksena uuteen ammattiin kouluttautuminen, opiskelun aloittaminen, vaikka ikää on jo sen verran reilusti, ettei koulutus olisi kaikille ihan ensimmäinen ajatus. En tiedä, onko Voimaryhmällä vaikutus siihen, ehkä on. Siellä kun sain kuulla monenlaisia tarinoita elämästä ja työn vaikutuksesta siihen. Itsellänikään ne työkokemukset eivät ole aina olleet positiivisessa mielessä ikimuistoisia. Vuosien saatossa se ammatinvalinta on ollut mielessäni: nyt en voi ymmärtää sitä nuorempaa minua, joka kouluttautui ammatteihin, joihin aikanaan olen kouluttautunut. Toki, en kadu niitäkään valintoja, ne olivat siinä elämänvaiheessa ne oikeat.

Minulle tämä erityisherkkyys on aika hykerryttävä tunne. Varsinkin, kun olen ymmärtänyt sen suuren voiman ja viisauden. Sitä se minulle on. Omia valintoja, ei muiden toiveita, vaatimuksia tai tapaa elää niin kuin normaalisti eletään. Rohkeutta olla oma itsensä. Tehdä elämästään juuri minun näköiseni. Ei kirjojen ihmistyypin, värin tai ryhmän. Vaan minun omani.

Nimim. Elmeri

(Kuva: Elmeri)

Haastattelussa HSP Voimaryhmät-hankkeen koordinaattori Emilia Aalto

 Jäsenen blogikirjoitus:

 

Yhdistyksessä on käynnissä HSP Voimaryhmät -hanke, joka toimii STEA:n eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen rahoituksella. Katso lisätietoa hankkeesta täältä. Hankkeen parissa työskentelee Emilia Aalto.


Hei Emilia, olet projektikoordinaattorina Voimaryhmät-hankkeessa. Mitä tehtäviä työhösi kuuluu?

-Kaikkea laidasta laitaan: koulutuksia, viestintää, markkinointia, tapahtumien järjestämistä. Tehtäviini kuuluu myös yhdistyksen vapaaehtoisten eli Herkkis-päivystäjien, kokemusasiantuntijoiden ja voimaryhmäohjaajien toiminnan koordinointi, ja Herkkis-päivystyksen tekninen puoli on myös minun vastuullani.


Mitä olet tekemässä lähiviikkoina?

-Jopa 16 uutta voimaryhmää on juuri alkamassa ympäri Suomea ja verkossa, ja tällä hetkellä opastan ryhmien ohjaajia etätapaamisten käytännön toteuttamiseen. Uusi kokemusasiantuntijakoulutus alkaa niin ikään helmikuussa ja voimaryhmäohjaajakoulutus maaliskuussa, ja tapaan itse kaikki näihin koulutuksiin osallistuvat etänä ennen koulutuksen alkua. On tärkeää saada henkilökohtainen kontakti osallistujiin.


Viime aikoina koulutukset ovat siirtyneet verkkoon. Miten tämä on vaikuttanut työhösi?

-Kyllä se on muuttanut työtä aika paljon. Etäkoulutuksiin on jo sopeutunut, mutta tekniikka pitää tietysti ottaa huomioon suunnittelussa. Yhteisöllisen fiiliksen luomiseksi pitää varata aikaa jutusteluun; ei riitä että käydään pelkkää asiaa läpi. Rennossa ja turvallisessa ilmapiirissä ihmiset uskaltavat osallistua keskusteluun.


Mitä koulutustyö antaa sinulle itsellesi?

-Se antaa todella paljon! Kaikilla on niin monipuolisesti osaamista, meillä on aivan mahtavia osallistujia mukana. Sen takia haluamme heitä myös osallistaa itse kouluttamiseen, koulutusten sisällön kehittämiseen. Saa tulla mukaan vaikka vetämään jonkin osa-alueen tai harjoituksen.


Mitä tykkäät tehdä vapaa-ajalla?

-Nautin lumesta, on ihanaa kun nyt on paljon lunta. Käymme koiran ja lapsen kanssa pulkkailemassa ja lenkkeilemässä. Opettelen myös luistelua ja hiihtämistä uudestaan.



Haastattelijana Terhi Lammi

Lue myös: Kinoksista kirsikankukkiin - kirjoitus Voimaryhmät-hankkeen alkutaipaleelta

 

Haastattelussa yhdistyksen puheenjohtaja Maritta Nikkinen

Yhdistyksen hallitus vuodelle 2021 on valittu. Soitimme puheenjohtaja Maritta Nikkiselle ja esitimme muutaman kysymyksen:

Mitä teemoja nousee esiin yhdistyksen hallitustyössä vuonna 2021?

Tärkeitä asioita ovat yhdistyksen ystävällisen toimintakulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen, ammatillisuuden korostaminen, tutkimuksen ja tieteen esiintuominen. Järjestämme luentoja erityisherkkyydestä myös eri alojen asiantuntijoille. Lisäksi toiminta laajenee edelleen, koska on saatu uutta avustusrahaa STEA:n rahoittaman Voimaryhmä-hankkeen lisäksi.

Miten yhdistyksen toiminta on muuttunut tänä koronavuonna valtakunnallisella ja paikallistasolla?

Olemme ottaneet ison digiloikan. Puolet hallituksen kokouksista on pidetty etänä. Luennot, voimaryhmäohjaaja- ja kokemusasiantuntijakoulutukset on järjestetty etänä. Isojakin luentoja on ollut videoyhteyksin. Paikallisryhmien toimintaa on järjestetty THL:n ohjeiden mukaan eri tavoin eri puolilla: osa on pitänyt lähitapaamisia vaikkapa ulkona, ja osa on kokoontunut etänä. Jotkin ryhmät ovat olleet tauolla kokonaan.

Minkä vinkin voisit erityisherkkänä ja psykoterapeuttina antaa joulunajan lomapäiville erityisherkille?

Nauti tunnelmasta! Joulu on tunnetila. Jos haluaa, voi leipoa tai muutoin laittaa joulua, mutta älä stressaa jouluaskareilla. Muista kiinnittää huomiota omaan vointiin.

Miten aiot itse viettää joululomaa?

Koronatilanteen vuoksi ei vielä ole varmaa, mutta jos mahdollista, niin menemme täältä Oulusta Etelä-Suomeen. Tytär ei valitettavasti pääse Yhdysvalloista tulemaan, mutta tarkoitus olisi viettää joulua poikiemme perheiden kanssa.

Haastattelijana Terhi Lammi

Kokemusasiantuntijakoulutuksesta rohkeutta elämään

Jäsenen blogikirjoitus:

Tulin erityisherkkien yhdistyksen toimintaan mukaan viime keväänä. Kuulin sitten, että yhdistys tarjoaa jäsenille koulutusta, ja alkamassa olisi aivan uusi kokemusasiantuntijakoulutus. Se kuulosti kiinnostavalta ja innostuin lähtemään mukaan. Mutta enpä osannut arvatakaan, kuinka hyödyllinen ja merkittävä se olisi minulle!

 

Olin perehtynyt erityisherkkyyteen itsekseni viime vuosina lukemalla ja ystävienkin kanssa pohtimalla. Tämä itsetutkiskelu on sinänsä ollut tarpeellista, mutta kokemusasiantuntijakoulutus on tuonut uutta näkökulmaa omiin pohdintoihin.

Koulutuksessa oli asiantuntevat ja taitavat kouluttajat, ja saimme oppia tutkimustietoa herkkyydestä tiiviissä paketissa. Kouluttajien kannustus, rohkaisu ja tuki meidän kaikkien omalle erityisherkkyysmatkalle oli voimaannuttavaa.

Lisäksi vertaistuki oli aivan erinomainen ja tärkeä osa tätä koulutusta! Oli ihanaa päästä juttelemaan ihmisten kanssa, jotka ovat työstäneet samanlaisia asioita, painineet samanlaisten ongelmien parissa ja miettineet herkkyyden ilmenemistä elämässään. Kaikki me koulutukseen osallistuneet olemme tiedostaneet erityisherkkyytemme ja pohtineet sen vaikutuksia omaan elämäämme.

Koulutuksessa olen tutustunut moniin muihin erityisherkkiin, joiden tarinat ovat niin samanlaisia ja toisaalta niin erilaisia. Tunnekokemukset ovat samantyyppisiä, vaikka elämäntilanteet ovatkin kovin erilaisia.

Koulutuksessa vallinnut yleinen ihanan positiivinen ilmapiiri ja pyrkimys toinen toisensa ymmärtämiseen olivat vahvistavia tekijöitä. Erityisherkät ovat moninainen joukko.

Kokemusasiantuntijoina toivottavasti pääsemme tulevaisuudessa edistämään yleistä tietoisuutta erityisherkkyydestä. Sitä odotan innolla!

Erityisesti vertaistuesta, siitä että muillakin on samanlaisia kokemuksia ja tunteita, olen saanut rutkasti lisää rohkeutta, voimaa ja itsevarmuutta. Niin paljon, että sitä voisi sanoa jopa läpimurroksi omassa elämässäni, kehityksessäni. Uskallan olla oma itseni, rohkeasti herkkä. Kiitos yhdistykselle tästä koulutusmahdollisuudesta!

Toinen kokemusasiantuntijakoulutus on yhdistyksessä jo alkanut. Lue täältä myös toinen blogijuttu samaisesta koulutuksesta.

Nimim. Erityisherkkyyden kokemusasiantuntija 

 

(Kuva: Pixabay)

Vapaaehtoisena yhdistyksessä -voimaryhmän vertaisohjaajana

Jäsenen blogikirjoitus:


Vapaaehtoistyö on vapaata… Onko? - Onhan se nyt vapaampaa kuin palkkatyö. Vaan myös sitouttaa yhtä lailla. Kun olet sopinut jonkin tehtävän, se pitää tehdä. Kun olet sitoutunut tehtävään, jossa työn kohteena on ihmisiä, tehtävä on vieläkin sitouttavampi.

Niinpä ryhdyin voimaryhmäohjaajaksi hieman arallakin mielellä. Koulutus tehtävään kesti puolisen vuotta, se oli hyvin monipuolinen ja innostava, siitä olen muuten kirjoittanutkin aiemmissa blogipostauksissani:

Tampereen taivaan alla
Tilkkutäkissä elämän
Voimaryhmät aloittavat

Itse ryhmän suunnittelu teetti vielä paljonkin työtä; miten toteutan tuon ja tuon asian, miten saan ihmiset innostumaan... kun itsekin olen aivan keskeneräinen enkä osaa paljon mitään.. Ehkä, sittenkin osaan, niin piti ajatella, ja onhan se nyt niinkin. Reteaming-menetelmä oli tullut tutuksi ja oli innostavaa lähteä sitä soveltamaan.

Voimaryhmäni oli aivan ihana. Sellainen kuin kokoelma erityisherkkiä vain voi olla! Ryhmän jäsenet olivat sitoutuneita asettamiinsa tavoitteisiin, ryhmään ja osallistumiseen. Se oli huikeaa nähdä ja kokea.

Kun ryhmä keväällä joutui siirtymään etäyhteyksien varaan, oli se uusi tilanne kaikille. Laitteet ja ohjelmat eivät toimineet heti, eivätkä sittenkään aina, ja se stressasi. Kun tästä stressistä päästiin ylitse, voitiin iloita yhdessäolosta, jakaa ja jatkaa tavoitteita kohti. Erilaisia tilanteita ja haasteita; kuitenkin joukolla riitti yhteistä, meillä, herkkiksiä kun ollaan ja tullaan olemaan.

Voin nyt miettiä kiitollisuudella, että lähdin voimaryhmäkoulutukseen ja että sain juuri tämän ryhmän. Sain itse niin paljon. Koko ajan taustalla oli myös hankkeen työntekijöiden tuki, kiitos teillekin: Hannu, Emilia ja Elina!



Miten kaikki nyt luonnossa kukkiikaan, perhoset tanssivat ilmassa ja linnunlaulu täyttää tienoot. Tämän monin tavoin erikoisen kevään jälkeen on kuin onkin tullut kesä. On aika levähtää siinä ja kerätä voimia kohti uusia seikkailuja.

Seuraavat voimaryhmät aloittavat syksyllä. Seuraathan hankkeen sivuja.


Merja Korpisaari

Voimaryhmät aloittavat

Jäsenen blogikirjoitus:   
                           

Voimaryhmien ohjaajakoulutus on tullut päätökseensä. Seuraava vaihe onkin sitten voimaryhmän toteuttaminen. Ihan sormet syyhyää ryhtyä toimeen!

Monella paikkakunnalla on jo voimaryhmä koossa, monella taas on vielä tilaakin. Katso hankkeen sivuilta voimaryhmat.fi paikkakuntasi tilanne, ja jos kiinnostaa tulla mukaan ryhmään, ilmoittaudu pikaisesti.

Koulutus oli suurenmoisen monipuolinen kokonaisuus, kun nyt sitä sen päätyttyä tarkastelen.

Viimeisimpänä lähiviikonloppuna käsittelimme koko kokonaisuutta ja sen yksityiskohtia, ryhmäläisten ideoita kuunnellen ja jakaen. Harjoittelimme joitakin asioita ja tunnelma oli niin hyvä.


Voimaryhmät toteutuvat kutakuinkin samansisältöisinä eri paikkakunnilla. Toki menetelmissä tulee varmaan moninaisuutta; jollakulla on pääosassa kehollisuus, jollakulla taas enemmän juuri keskustelu.


Reteaming-prosessi on kuitenkin se sama, käyttää mitä vain menetelmiä muuten. Tavoitteet ja niihin pyrkiminen, askel askelelta, omia voimavarojaan, tukea ja löytynyttä motivaatiotaan hyödyntäen, on (reteaming-)voimaryhmän ydin.

✌✌✌

On selvää, että muutamassa kuukaudessa ei tavoitteita saa välttämättä täysin toteutetuksi. Kun päästään alkuun ja prosessi käyntiin, muutamia askeleita oikeaan suuntaan, jo se on merkittävää, ja siitä on hyvä jatkaa. - Onkin hyvä, jos ryhmä jatkaa vielä vaikkapa ihan keskenäänkin, itse voimaryhmäprosessin jälkeenkin tapaamisia. Tai sitten voi liittyä johonkin avoimeen/suljettuun muuhun erityisherkkien ryhmään. Kenties joku osallistuja innostuu lähtemään mukaan seuraavaan voimaryhmäkoulutukseenkin.


Erityisherkät ovat ansainneet voimaryhmänsä ja voimaantumisensa. Herkkiä on väheksytty ja herkät ovat voineet jäädä jalkoihin niin työelämässä kuin yksityiselämän asioissakin.

Nyt eikun voimaantumaan, itsemyötätunnolla, älyllä ja vertaistuella, hsp voimaryhmissä!



Se om moro.


Hyvää joulua kaikille!


Merja Korpisaari

Tilkkutäkissä elämän

 Jäsenen blogikirjoitus:

Juna vie halki kauniiden ruskaisten maisemien. Pelloilla lojuu siellä täällä valkoisia 'traktorinmunia'...

Aurinko siivilöityy läpi keltaisten ja punaisten, hohtavien puiden luoden niin lämpimän värityksen näkymään.

Voimaryhmäkoulutettavat ovat jälleen kotiutumassa Tampereelta: kävelleet vielä niin kesäisen Sorsapuiston ohi ja nousseet juniin, kotiinpäin eri puolille Suomea.



Unelmat

Tällä kertaa olemme miettineet mm. unelmia ja tavoitteita. Käytiin ensin aikamatkalla ja kirjoitettiin elämästä viiden vuoden kuluttua.. niin hyvää. Kaikki on hyvin ja olen saavuttanut haluamani. -Tätä kohti kannattaa elää ja laatia oikeansuuntaiset tavoitteet, tähdiksi tulevan taivaalle. Jokaisella on tavoitteet omansa, kuten ovat ne unelmatkin.


Tunnen ja taidan

Jos nyt tavoitteena olisi vaikka saada helpotusta ylitulkitsemisen, mielen pahoituksen ja hautomisen kierteeseen Oppia tunnetaitoja. Tulkitsen rationaalisesti tai vaikka kysyn mieluummin kuin tulkitsen.. Katselen jotakin kivaa mieluummin kuin omaa napaani... enkä viitsi enää pahoittaa mieltäni. Haudonnan sijasta kirjoitan analyysin tapahtuneesta ja etsin siitä kaikki kohdat joista vaikka voisi irrota jotakin hauskaa tai vitsikästä... tällaista kaikkea tulee itselle mieleen.

Voisi tosiaan kiteyttää tämän tavoitteen sanaksi "tunnetaidot".

Huumori on varmaan yksi hyvä opittava asia sekin, kohti tavoitetta, ainakin minusta itsestäni tuntuu siltä.

Tavoitteet ovat alku. Siitä lähtee valmennusohjelma Reteaming, jonka avulla voi kehittää toimintaansa. Ongelmat muuttuvatkin tavoitteiksi. Vaikkapa liikunnan suhteen: en jaksa liikkua. Muutan sen tavoitteeksi "liikun enemmän" tai tarkemmin "liikun kävelemällä 10 km viikossa".
Motivaation kasvattaminen on tärkeässä osassa. Kannustimien lisäksi kannustajat. Riskien huomioon ottaminen ja niiden minimointi.

Reteaming-menetelmä on 12 askeleen ohjelma, ja se sopii itsenäisestikin tehtäväksi. Reteamingiin voit tutustua tarkemmin vaikka lukemalla sen kehittäjien Furmanin ja Aholan kirjoittaman kirjan Reteaming-valmennus

Meille Reteamingia ohjasi nyt erityistason psykoterapeutti Maritta Nikkinen.

Kehollisuus voimavarana

Päivien huippua oli myös tanssitaiteilija, personal trainer ja kouluttaja Pauliina Latvan monipuolinen luento ja ohjaus kehollisuuteen. Kehollisuuden huomioiminen auttaa, kun tehdään muutoksia kohti hyvinvointia, kohti tavoitteita. - Olemmehan kokonaisuus, jonka osat vaikuttavat toisiinsa.

Harjoittelimme läsnäolevaa liikkumista. Pieniä liikkeitä, suuria liikkeitä, rajattomasti ja monipuolisesti. Miten hauskaa 'jumppaa', keksiä yhä uusia liikesarjoja, käyttäen käsiä jalkoja, sormia, kyynärpäitä... koko kapasiteettia, avaten kehoa ja piirtäen elämää.

-Liikun eri suuntiin, pyörin paikallani, tavoittelen taivaita. Välillä pysähdyn. Otan vauhtia uusiin askeliin. Enkä unohda hengittää. Flow liikkeessä, flow elämässä.

Katsella kauempaa

Paitsi aikamatka, tehtiin myös avaruusmatka Marittan ohjaamana. Kun ikään kuin katselee itseään ja maailmaa yläilmoista käsin, saa perspektiiviä. Isommassa kuvassa se oudompikin asia päätyy oikeaan kokoonsa ja tulee käsitettävämmäksi.

Niin kuin tilkkutäkin tilkut... Löytyy sitten sille tummemmallekin palalle sopiva kohta, osana kokonaisuutta sekin on tarpeellinen.

 
Helmiä sinunkin lokakuuhun!      💧💧💧     
                                                 

Sommoro
                                                                                                                 

Merja Korpisaari                         

                                                                                                               

Voimaryhmät- hankkeesta kerrotaan myös aiemmissa blogipostauksissa, ks. tästä: HSP Voimaryhmät -hanke
Hankkeen puhelin- ja chatpäivystäjäkoulutuksesta löytyy blogipostaus tästä: Mietteitä...

Kehollisuudesta kirjoitti myös Anna blogipostauksessaan: Kiitos, erityisherkkä keho

Tampereen taivaan alla

Jäsenen blogikirjoitus:

Ryhmä vaeltaa hitaasti pitkin lehmusten reunustamaa hiekkatietä. On hiljaista, vain lintujen laulua kuuluu taustalla. Auringon valo siivilöityy puiden lehvistön lomasta lempeästi ja ystävällisesti.

Olen mukana ottamassa askeleita eteenpäin; ihan lyhyitä ja hitaita, sitten jo nopeampia, pian käsiäkin heilautellen, kohti tavoitetta. Maa rahisee jalkojen alla, minun jalkojeni ja muiden.

Pian pysähdymme ja alamme palata takaisin, nyt takaperin kävellen, hiljaa, tiedostaen joka askelen, jalan painalluksen tiehen ja siitä ylös, joka liikkeen, itsemme.

Vanhoja tätejä tulee vastaan, eivätkä malta olla kysymättä: - Mitä te teette? - Meillä on tässä mindfulness-harjoitus, kuiskailen.

Voimavaroja

Takaperinkävely oli kertausta eilisestä luennosta, tavallaan. Menneestähän voi hakea ratkaisuja, voimavaroja tämän päivän haasteisiin, tavalliseen arkeen tai isompiin ongelmiin. Sielläkin niitä voi olla, avaimia uusiin lukkoihin. Kunhan noutaa niitä sieltä. - Ratkaisukeskeinen ohjaaja voi auttaa löytämään näitä.

--Ohjeistus käy: "Käänny ja valitse määränpääsi". Valitsen yhden puun. Kävelen sitä kohti. Pysähdymme nyt kuuntelemaan ja katselemaan. Kuulen lintujen laulun lähipuista, ja sitten kirkonkellot soivat sunnuntaiaamua. Katsoessani ylös näen sekä kuunsirpin että auringon. Tähän ei voi sanoa oikein muuta kuin: Vau!

Jakamisesta

Ajattelen kaikkea sitä kokemusten taakkaa meidän yllämme, ja miten ne kokemukset voivat muuttua voiman ja ilon lähteiksi, varsinkin silloin, kun niitä jaetaan ja niistä opitaan! Jaettu suru voikin olla kaksinkertainen ilo!

Tätäkin ja paljon muuta oli HSP Voimaryhmä-ohjaajakoulutuksemme ensimmäinen jakso viime viikonloppuna. Kiitos kaikille opettajillemme, meille ja Tampereelle!

Sunnuntaiaamun mindfulnesskävelyn meille ohjasi toiminnanjohtaja Hannu Sirkkilä. Kävelyn herättämät aatokset omasta päästä:), lauantain koulutuksen annista nousseet. 
 
👀👀👀


Mää laitan preivii taas joku kerta, mut laita sääkin!


Moro.


Merja Korpisaari

HSP Voimaryhmät-hanke 
Lue myös blogipostaus: Kinoksista kirsikankukkiin - hankkeen kevään merkkejä
ja: Mietteitä puhelin - ja chatpäivystäjäkoulutuksesta

HSP Voimaryhmät- aiheesta kirjoitetaan blogissa vielä lisääkin, ole kuulolla!

Mietteitä puhelin- ja chatpäivystäjäkoulutuksesta

HSP Voimaryhmät- hanke/Jäsenen blogikirjoitus:

Olin viime viikonloppuna Herkkispuhelimen ja -chatin päivystäjäkoulutuksessa Tampereella. HSP Suomen erityisherkät ry:n Voimaryhmät-hankkeen projektikoordinaattori Emilia Aallon ja toiminnanjohtajamme Hannu Sirkkilän lisäksi meillä oli kouluttajia Tampereen seurakuntayhtymän Palvelevasta puhelimesta, Taimi ry:stä ja Tukinetistä.

Ei tehrä tästä isompaa numeroa... Tekee mieli kuitenkin sanoa pari sanaa koulutuksesta ja sen sisällöistä ja saada jakaa samalla teille Rohkeasti herkkä
-blogin lukijoille.


Kohtaamisesta

Miten oikein kohdata Herkkispuhelimeen soittava tuntematon? Siinä on jännä paikka jokaiselle päivystäjälle, ja se pohditutti ja keskustelutti meitä paljon. Asioita kun voi olla monia, vasta erityisherkkyyden löytäneiden vertaistuen tarpeesta aina suuriin kysymyksiin: miksi elämässä kävi kuten kävi ja miten selvitä eteenpäin. Ihmisen huolet ovat moninaiset kaikilla, olipa erityisherkkä tai ei.

Kun kohtaa toista, siinä tarvitaan herkkyyttä. Tarvitaan empatiaa, ja melkein sanoisin että jopa rakkautta. Jos ja kun auttaa toista eteenpäin elämässä, vaikka yhden korttelin – tai vaikka pari korkeampaa askelta - kerrallaan, on se kyllä itsellekin voimauttavaa. Auttaminen voi tehdä onnelliseksi myös auttajan.

Palvelevalla puhelimella on pitkä kokemus ihmisten kuuntelemisesta. Koin arvokkaaksi saamaamme Tampereen seurakuntien Palvelevan Puhelimen emerita toiminnanjohtaja Riitta-Liisa Rusin luentoa aiheessa. Siinä tuli esille erityisesti mieleen jäävänä se, että on tärkeää, että arvostamme itseämme ja toista, sellaisena kuin kukin on juuri nyt.

On oltava herkällä korvalla, kun joku pyytää apua, mutta on pidettävä myös rajat. Hyvä on myös muistaa, ettemme edes voi kaikkia auttaa. Kun osaat olla armollinen itsellesi koskien myös omaa rajallisuuttasi, tuo armollisuus saattaa välittyä toisellekin!

Vahvistaa toisen voimavaroja

Tilanteessa kuin tilanteessa voi löytyä jotakin, millä jaksaa eteenpäin. Joskus voi löytyä ratkaisujakin. Meissä on se kaikki: mahdollisuudet, ratkaisut, voimavarat. Kuulostaa kliseiseltäkin, vaan on totta. Ratkaisun avain on ihmisellä itsellään, se pitää vain löytää. Toinen ihminen voi auttaa löytämisen polulla.

Ratkaisun avain voi olla aiemmin koetussa, tai vaikka aiemmin opitussa tiedossa. Avain, joka sopi joskus, voi sopia nytkin. Ratkaisu voi aueta ja ongelma voi tulla voitetuksi. Ja tuo sama avain, mikä on esimerkiksi taito, ominaisuus tai lahja, voi viedä myös pidemmälle, kohti tulevaisuutta. Voimme käyttää elpynyttä, löytynyttä taitoa tai ominaisuutta uusissa asioissa.

'Tulevaisuutta muistelemalla' taas yleensä pysyy vahvasti kiinni toivossa tai pääsee siihen kiinni. Kun muistellaan hyvää tulevaisuutta ja miten siihen päästiin.

Ei asiat tietenkään ihan niin helpolla mene. Mutta ajan kanssa. Ajassa rinnallakulkija tekee matkasta siedettävämpää, ja voi - parhaassa tapauksessa - auttaa löytämään, mikä on kadoksissa.

Lasse Salmi, Msc , psykoterapeutti ja Taimi ry:n puheenjohtaja avasi meille tätä aihetta 'voimavaraorientaatiosta', ja innostuin siitä itse paljon.


Läsnäolon opettelua

Rentoutuminen on tärkeää. Kun on keskittynyt ja hyvinvoiva itsessään, niin voi paremmin olla läsnä ja kuunnella muita. Keskittymiseen on monia apukeinoja, kuten palautumiseenkin. 

Liikkuminen tavalla tai toisella on aina hyväksi. Hengittämisestä puhumattakaan, siis hyvästä, syvästä hengittämisestä. Aloittaessaan päivystysvuoronsa voi myös pukea ylleen 'työvaatteet' ja siirtyä toiseen tilaan, jos mahdollista.
 
Palautumiseen auttaa niin ikään liikkuminen, vaikka kävely. Voi myös tehdä joitakin konkreettisia asioita kuten vaihtaa jälleen vaatteet ja tyhjentää pöytä. Omaa siirtymistä muihin askareisiin voi helpottaa myös vaikka heittelemällä tyynyjä selkänsä taakse ja näin konkretisoida asia itselleen ja – aivoilleen. Tällaisiakin vinkkejä opasti meille koordinaattorimme Emilia. 

Tietoisen läsnäolon (mindfulness) harjoittelusta voi olla apua keskittymiseen ja rentoutumiseen. Harjoituksia voi tehdä kävellen, seisten tai istuen. Pääasia on, että löytää tien omaan olemiseensa juuri nyt ja tässä hetkessä. Läsnäoloa pienellä päivänavausharjoituksella meille valmensi tähänkin asiaan vihkiytynyt toiminnanjohtajamme Hannu.


Chat-ryhmäkeskustelut                            

Herkkispuhelinpäivystäjät ovat myös chat-päivystäjiä. HerkkisChatin keskustelut ovat ryhmäkeskusteluja ja niitä toteutetaan aihe kerrallaan. Aika on rajattu etukäteen, ja ryhmään otetaan ennalta sovittu määrä osallistujia.
 
Chattimme on Tukinet-alustalla. Tukinetistä löytyy kymmeniä eri aihealueiden keskusteluryhmiä. Tukinetissä kannattaa käydä katsomassa jos löytyisi jokin muukin kuin erityisherkkyysaiheinen, itselle sopiva ryhmä; siellä on esim. keskustelua eron jälkeen, masennuksessa, syömishäiriössä tai talouteen liittyvissä asioissa, joitakin mainitakseni.

Tukinetin salaisuuksiin meitä opastivat rennon tehokkaasti koordinaattorit Kari ja Maikki Kandell, mistä kiitos heille!

 

Kohti tulevaisuutta
 
Saimme hyvää valmennusta ja koen ainakin itse, että EVÄStä* on saatu. Työnohjauksessa ja muussa täydentävässä valmennuksessa saadaan sitten lisää sitä evästä.
 
Olemme vaitiolovelvollisia ja noudatamme yleisiä eettisiä periaatteita. Toimimme vastuuntunnolla ja sitoutuneina yhdistyksen arvoihin. Pidämme huolta itsestämme ja olemme yhteydessä omaan tiimiimme ja yhdistyksen työntekijöihin.



Paluumatkalla katselen vihertäviä peltoja, lehmiä laitumella. Sataa vettä ja omenapuun kukkia. Ihmettelen sitä. Moni asia jäi mietityttämään ja hyvä niin.

Se on moro tältä erää. Kirjoitellaan. 


 💗
                                                                                 

Merja Korpisaari

* EVÄS myös erityisherkkyydessä: Lyhenteen E tarkoittaa emotionaalisuutta ja empaattisuutta, V vivahteiden vaistoamista, Ä ärsykkeiden liiallisuutta ja S syvällisyyttä.
(Lue lisää esim. Elaine Aron: Erityisherkkä ihminen.)


HerkkisChat aloittaa kesäkuussa ja puhelinpalvelu elokuussa. Seuraa tiedotustamme netissä ja facessa!  

https://www.erityisherkat.fi/
ja https://www.facebook.com/hspSuomi/  
                                             

(Kuvat: Pixabay)

Kinoksista kirsikankukkiin – hankkeen kevään merkkejä

HSP Voimaryhmät -hanke:

Puun oksilla orastavat hiirenkorvat ja auringon lämpö lupailee jo kesää. Työmatkoja pyöräillessä voi luopua lapasista, jotka joskus olen vielä juhannuksen räntäsateillakin kaivanut esille. Milloinkohan takapihan kirsikkapuu kukkii?

Keväisen katupölyn keskellä ja ensimmäisten sinivuokkojen jo koristaessa talvesta elpyvää nurmea on kovin vaikeaa palauttaa mieleen helmikuun lumikinoksia, vaikka pakkasen puremista poskilla ja pulkkamäestä onkin vain pari kuukautta.

Helmikuun hiljaisessa lumisateessa kävelin ensimmäistä kertaa yhdistyksen tyhjään toimistoon, jossa ryhdyimme toiminnanjohtaja Hannun ja puheenjohtaja Elinan kanssa työstämään HSP Voimaryhmät -hanketta. Sittemmin toimistomme on saanut huonekalut ja hankkeen sisältö on löytänyt muotoaan. Lumen sulaessa ja leskenlehtien puskiessa esiin ojanpientareilla on hanke muuttunut hiljalleen näkyvämmäksi yhdistyksen jäsenille ja muillekin.

Hankkeen kevät käynnistyi Ryhmästä voimaa ja kannustusta -seminaarilla. Seminaarin järjestäminen oli innostavaa: vihdoinkin pääsisimme kertomaan erityisherkkyydestä ja Voimaryhmistä yleisön eteen sekä kohtaamaan aiheesta kiinnostuneita ihmisiä. Toisaalta jännitti. Mitä jos kiinnostuneita ei olekaan? Seminaarin jälkeen oli kuitenkin ihanaa ja helpottavaa kuulla, että Ben Furmanin luento, Pauliina Latvan tanssivideoteos sekä V.A. Virtasen musiikki olivat inspiroineet monia yleisössä. Toisaalta seminaaripalautteissa ilmaistiin myös halu saada enemmän tietoa erityisherkkyydestä. Tämä tarkoittaa, että yhdistyksen tekemä työ on tärkeää ja tarpeellista: erityisherkkyydestä ollaan kiinnostuneita.

Tiivistettynä HSP Voimaryhmät -hankkeessa on kyse erityisherkille sovelletusta, valtakunnallisesta vertaisryhmätyöskentelyn mallin ja ryhmänohjaajakoulutuksen kehittämisestä. Voimaryhmät ovat ratkaisukeskeisiä ja toiminnallisia matalan kynnyksen ryhmiä, joissa erityisherkkyys valjastetaan voimavaraksi. Tavoitteena on yksinäisyyden ja stressin vähentäminen, osallisuuden lisääminen ja toimintakyvyn parantaminen. Hankkeeseen sisältyy myös Palvelevan puhelimen ja chatin perustaminen. Näiden tarkoituksena on jakaa tietoa erityisherkkyydestä ja tarjota vertaistukea.

Pian lämpö sulattaa lumet varjoisimmistakin paikoista ja ujot hiirenkorvat kasvavat puut peittäväksi vehreydeksi. Työ hankkeen parissa jatkuu innostunein mielin. Uusia kivoja juttuja on luvassa ja niistä tiedotetaan kevään edetessä – ehkäpä jo silloin, kun kirsikkapuut kukkivat.

-Emilia Aalto

HSP – Suomen Erityisherkät ry:n projektikoordinaattori

Työpaja perehdytti ratkaisukeskeiseen ryhmätoimintaan

Jäsenen blogikirjoitus:

Työpaja perehdytti ratkaisukeskeiseen ryhmätoimintaan

Yhdistyksellä on alkamassa ryhmätoimintaan liittyvä pilotti. Sen aloituksena toimi lauantaina 13.1. Helsingissä järjestetty kuusituntinen työpaja, jossa alan konkarin Ben Furmanin johdolla perehdyttiin ratkaisukeskeiseen reteaming-työskentelyyn. Osallistujia oli nelisenkymmentä.

Työpajassa keskeisenä kysymyksenä oli, mitä annettavaa ryhmillä ja ratkaisukeskeisellä ryhmätyötavalla on erityisherkille. Reteaming-valmennusmenetelmässä ei keskitytä ongelmiin ja heikkouksiin, vaan toivottuun tulokseen tutkimalla ryhmissä tulevaisuusvisioita tai muuntamalla ongelmat myönteisiksi tavoitteiksi. Heikkouksien sijasta keskitytään voimavaroihin ja menneisyyden sijasta tulevaisuuteen.

Ben Furman tähdensi, että ryhmätoiminta edellyttää ohjausta. Muuten on vaarana se, että osallistujat esimerkiksi alkavat kilpailla ongelmiensa suuruudella. Ongelmakeskeisestä ajattelutavasta irtautuminen ei ole helppoa.

Reteaming-prosessi eteni seuraavasti: Ensin jakaannuttiin pienryhmiin ja harjoiteltiin positiivisen palautteen antamista esittämällä toisille ryhmän jäsenille kohteliaisuuksia. Sitten keskityttiin omien unelmien tiedostamiseen ja niiden muokkaamiseen tavoitteiksi. Muut ryhmäläiset toimivat tässä sparraajina. Tavoitetta elävöitettiin yhteistoimin antamalla sille nimi ja logo.

Seuraavaksi mietittiin yhdessä, mitä hyötyä tavoitteen saavuttamisesta on ja kuka voi auttaa siinä. Tämä on hedelmällisempi lähestymistapa kuin se, että alettaisiin kysyä, mitä tavoitteen saavuttamiseksi kannattaisi tehdä. Kysymys ”Mitä aiot tehdä ensimmäiseksi?” voi olla liian painostava ja tappaa motivaation.

Oma tavoite myös videoitiin. Video saattoi olla haastattelu, pienoisnäytelmä, monologi tai vaikkapa sanaton still-kuva. Jokainen myös mietti omasta lähipiiristään kannustajia. Ja varmaankin monet työpajassa muodostuneet pienryhmät jatkavat toimintaansa vielä pajan jälkeenkin, koska reteaming-menetelmä innosti monia.

Tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää myös nähdä ne edistysaskeleet, jotka on jo otettu ja joita ollaan ottamassa. Harjoituksessa mietittiin esimerkiksi, millaisen kirjeen voisi lähettää itselleen tulevaisuudesta.

Tärkeää on myös juhlistaa omia onnistumisia sekä kiittää kannustajia. Harjoituksessa kuviteltiin ryhmän tapaaminen vuoden kuluttua. Työskentely oli niin innostunutta, että monet noista tapaamisista varmasti toteutuvatkin.

Yhdistys toteuttaa tänä keväänä tutkimusprojektin, jossa verrataan reteaming-menetelmää soveltavaa ja perinteistä ryhmämuotoista vertaistukea toisiinsa. Saatujen kokemusten perusteella yhdistys kehittää oman ryhmänohjausmenetelmän. Useille eri paikkakunnille perustetaan reteaming-ryhmiä sekä niiden verrokkiryhmiä.

Irina