10 toukokuuta 2024

Itsemyötätunto


 

Meillä oli ihanan lempeä nuorten chat Annukka Vauhkosen kanssa ja aiheena itsemyötätunto.

Tässä Annukan ajatuksia chatissä:


Voisin lempeästi haastaa jokaista pohtimaan/kirjoittamaan itselle, miten sinun eri elämän osa-alueet tukee herkkyyttäsi ja lempeyttä itseäsi kohtaan? Olisiko siellä jotain, mikä kaipaisi muutosta? Pysähdy myös arjessasi kuuntelemaan sisäistä puhettasi, voisitko puhua itsellesi kauniimmin? Voisiko edes jonkun sanan korvata ystävällisemmällä? Entä mitkä ovat sinun vahvuuksia, ihania puolia sinussa? Kirjoita nekin itsellesi ylös ja vaali niitä! 💗


Myötätuntoa voi antaa itselleen esimerkiksi lempeän puheen myötä, kuuntelemalla omaa kehoa ja antamalla sille lepoa sekä palautumista säännöllisesti. Myötätuntoa ovat myös sinua suojelevien rajojen asettaminen, omasta ajasta huolehtiminen ja että tekee asioita joista sinulle tulee hyvä mieli. Myötätuntoiseen ajatteluun kuuluu se, että keskitytään suorittamisen sijaan lempeyteen. Ollaan hyviä myös itselle, ei vain muille. 💗


Itsemyötätuntopäiväkirja voi olla esim sellainen, jossa pohtii päivien hankaluuksia itsemyötätuntoisesti ne kohtaamalla. Kirjoittaminen yleensä auttaa vahvistamaan tietoista läsnäoloa sekä ystävällisyyttä itseä kohtaan, ja tekemään ikävistäkin tapahtumista osan tavallista elämää ja ajattelua. Myös aamusivuja voi kokeilla eli kirjoittaa aamuisin omia ajatuksia ylös ilman, että sen enempää miettii, mitä kirjoittaa ja miten. Unohdetaan kielioppi ja tuodaan vain ajatukset paperille. Lempeästi. 💗


Meidän chat-vapaaehtoinen googlasi tällaisia hyviä harjoituksia, joissa on myös tarkempia ohjeita itsemyötätuntopäiväkirjaan: 

https://www.maikkimarjaniemi.fi/wp-content/uploads/2016/11/Itsemyotatuntoharjoituksia.pdf

Myös Suvi Bowellanin Kiltin tytön voimakirja auttaa olemaan lempeä itselleen ja asettamaan rajoja.


Annukka antoi myös neuvon kysyä itseltä, että minkä voi jättää tekemättä. Minä lisäsin siihen, että sitten vielä jättää sen tekemättä ilman syyllisyyttä. Sanoa itselleen, että kyllä elämä voi olla näin kevyttä ja helppoa ja minä ansaitsen tämän. Sopivasti tekemistä on se, että lopetan kun voin hyvin ja olen täysissä voimissani. Niin saa tehdä. 💚


-Susanna

02 toukokuuta 2024

Terveisiä Lahdesta!

Alkuvuoden 2024 aikana on Lahdessa kokoontunut viisi erityisherkkää paikallistoimintaa kokeillen ja herätellen. Pari meistä on aiemmin ollut mukana yhdistyksen toiminnassa, lopuille tämä on ollut uutta. Ensimmäisellä kerralla kokoonnuimme kirjastolla erityisherkkyysaiheisten kirjojen ympärille. Tavoitteena oli jakaa ja saada vinkkejä lukemiseen tai äänikirjoina kuuntelemiseen meitä kaikkia koskettavasta ja kiinnostavasta teemasta.

Nyt haluamme jakaa kokoamamme vinkit muillekin! Löytyykö listalta oma lempparisi? Tai puuttuuko se listalta? Jaa omia lukukokemuksiasi kommenttikenttään ja auta samalla muita löytämään inspiroivien teosten äärelle!

Lukuiloa kaikille,

toivoo Lahden paikallisryhmä ja sen koollekutsuja Mari

--

Aron, E. N. 2020. Erityisherkkä ihminen. Tunnista itsesi ja käännä herkkyys voimavaraksi. Otava. – Lukuisille eri kielille käännetty Elaine N. Aronin ”perusteos” erityisherkkyydestä, ’Highly sensitive person’ (HSP). Kirjan alkupuolella on Aronin kehittämä erityisherkkyystesti. Aronilta löytyvät myös teokset Erityisherkkä ihminen ja parisuhde, Erityisherkkä lapsi, Erityisherkkä vanhempi sekä Erityisherkän ihmisen harjoituskirja.

Bowellan, S. 2022. Helpotusta erityisherkän elämään. Otava. – Kirja tarjoaa monipuolisesti konkreettisia vinkkejä ja keinoja palautumiseen ja omien voimavarojen lisäämiseen niin henkisen, fyysisen kuin sosiaalisenkin hyvinvoinnin kannalta. Kirjassa on erilaisia harjoituksia esimerkiksi hermoston rauhoittamiseen ja myönteisempään sisäiseen puheeseen liittyen. Saman kirjoittajan teoksia ovat myös Ihana herkkyys. Rikasta elämää kaikilla aisteilla (2018, Otava) ja Erityisherkän päiväkirja (2020, Otava).

Heiskanen, H. 2016. Herkkyyden voima. Opas omannäköiseen elämään. Otava. – Informatiivinen kirja auttaa syventämään itsetuntemusta ja pyrkimään kohti itselle sopivia tapoja elää. Kirjoittaja teki kirjaa varten selvityksen, johon vastasi 181 erityisherkkää ihmistä, ja heidän äänensä pääseekin kirjassa kuuluville runsaiden sitaattien kautta.

Junkkari, R-I. 2020. Herkän ihon alle. Reuna. – Kirjassa on yhdeksän elämäntarinaa, joissa erityisherkiksi itsensä kokevat kertovat elämänkulustaan ja kokemuksistaan. Tarinansa kertovat mm. nimimerkit Rouva Runsaudensarvi ja Vivahteilla viihdyttäjä. Kirjassa murretaan myyttiä siitä, että naiset olisivat miehiä herkempiä.

Laane, T. 2019. Vahvuutena herkkyys. Kirjeitä hänelle, joka kokee syvästi. Kirjapaja. – Kirjaa lukiessaan tai kuunnellessaan voi tuntea kuin saisi ihan oikeasti kirjeitä! Oivallisesti koostettu kirja, joka paitsi kuvaa hienosti elämää herkkänä, myös johdattelee pohtimaan omaa suhdetta herkkyyteen.

Moorjani, A. 2022. Herkkyys on vahvuutta. Empatian voima vaativassa maailmassa. Viisas elämä. – Teija Hartikaisen suomentama kirja keskittyy empatiaan erityisherkille tyypillisenä ominaisuutena erityisesti voimavaranäkökulmasta.

Satri, J. 2014. Herkän ihmisen tietokirja. Viisas elämä. – Kirjailija kertoo ajatelleensa tätä kirjaa itsetuntemus- ja voimaantumiskirjana. Hän kertoo parinkymmenen herkän ihmisen jakaneen kokemuksiaan tai elämäntarinansa tätä kirjaa varten. Herkkyyden itsessään tunnistanut kirjailija kertoo itse olevansa ”yksinoloa rakastava äärimmäisen introvertti ihminen”, mutta kirjasta käy ilmi, että kaikki herkät eivät ole keskenään samanlaisia. Kirjailija on julkaissut myös teoksen Herkkyys voimavaraksi. Tietoa erityisherkille ja heitä kohtaaville (2019, Viisas elämä).


24 huhtikuuta 2024

Työelämäpohdintoja erityisherkkien porukalla


Jäsenen blogikirjoitus:

Tervehdys yhdistyksen työelämätiimistä! Työelämätiimi on vapaaehtoisten toimintaryhmä, jonka toiminnassa keskeistä on tarjota vertaistukea ja voimavaroja erityisherkkien työelämään. 

Tiimin järjestämät tapahtumat ovat avoimia kaikille jäsenille, ei vain nuorille aikuisille, joiden parissa tällä hetkellä yhdistyksessä tehdään hanketyötä.

Tiimi on aiemmin muun muassa tehnyt Työelämäoppaan, jossa on tiiviiseen pakettiin koottuna tietoa erityisherkkyydestä työelämän näkökulmasta. Opas on suunnattu niin erityisherkille itselleen kuin muille, jotka haluavat paremmin ymmärtää erityisherkkyyttä ja sen ilmenemistä nimenomaan työelämässä.

Tiimissä välillä tapahtuu henkilövaihdoksia, kun ihmisten tilanteet muuttuvat, mutta toiminta jatkuu. Nykyisellä tiimillä olemme nyt järjestäneet yhdistyksen jäsenille kaksi työpajaa, ja kolmas on tulossa toukokuussa.

Työelämätiimin teematyöpajat

Työpajat järjestetään etänä, jotta jäsenet ympäri maata voivat helposti osallistua. Työpajoissa pohditaan yhdessä erilaisia näkökulmia työelämään. 

Jokaiselle kerralle on jokin teema, johon ensin on lyhyt alustus, ja sitten teemasta keskustellaan pienryhmissä. Näin pääsemme kaikki jakamaan ajatuksiamme ja kokemuksiamme erityisherkkinä ja miettimään yhdessä, miten saisimme voimavaramme parhaiten käyttöön työelämässä.

Tule mukaan seuraavaan työpajaan!

Edellisessä ja seuraavassa työpajassa teemana on merkityksellisyys ja arvot sekä näiden pohjalta tehdyt valinnat työelämässä. Merkityksellinen ja omiin arvoihin sopiva työ on usein tärkeää erityisherkille. 

Halu tehdä merkityksellistä työtä saattaa kuitenkin olla ristiriidassa oman jaksamisen kanssa. Miten sovittaa nämä tarpeet yhteen? Oletko pysähtynyt pohtimaan omia arvojasi työelämän näkökulmasta? Nyt on hyvä mahdollisuus miettiä näitä yhdessä.

Vapaaehtoisena iloitsen siitä, että voimme tällä tavalla tuoda ihmisiä yhteen, juttelemaan muiden erityisherkkien kanssa, ja etsimään ja löytämään omia voimavaroja erityisherkän työelämän tueksi. Tule sinäkin mukaan! 

Seuraava työpaja on toukokuussa. Ei haittaa, vaikka et olisi ollut viime kerralla mukana. Olet lämpimästi tervetullut! Tapahtumailmoitus ja ohjeet ilmoittautumiseen löytyvät täältä.

Terhi Lammi
HSP kokemusasiantuntija, työelämätiimin vetäjä


12 huhtikuuta 2024

Erityisherkkänä työelämässä

 

Hankekoordinaattorin kirjoitus:

Olen Emma Mäkelä, HSP Suomi ry:n uusi hankekoordinaattori. Minusta on ihanaa päästä työskentelemään järjestössä, jossa erityisherkkyys nähdään voimavarana. Olenkin pohtinut omaa erityisherkkyyttäni erityisesti työelämässä. Nykypäivän tahti tuntuu usein huimaavan päätä. Kiireen tunne alkaa jo työmatkalla, kun ihmiset juoksevat busseihin ja käyvät jo työmatkalla päivän ensimmäisiä työpuheluita. Siksi erityisherkkänä olenkin nauttinut etätöistä jo useammassa työpaikassa. Yksinasuvan kotitoimistolla ylimääräiset äänet ovat minimissä, eikä syke nouse liikaa työmatkalla sängystä tietokoneen ääreen.

Herkkyyden hyödyt ja haasteet

Herkkyyteen suhtaudutaan eri työyhteisöissä eri tavalla. Herkkyys ei ole koskaan tarkoittanut minulle samaa asiaa kuin heikkous, ja olenkin oppinut aika hyväksi omien oikeuksien puolustamisessa. Olen esimerkiksi ilmaissut entisissä työpaikoissani, että tarvitsen työmatkoilla oman huoneen yhteismajoituksen sijaan, ja että pitkiin suunnittelupäiviin tulee varata hiljainen tila rauhoittumista varten. Onneksi toimivissa työyhteisöissä nämä ehdotukset on otettu kiitollisina vastaan. Jos töissä tehdään aina samalla tavalla kuin ennenkin, saatetaan unohtaa ottaa huomioon ihmisten erilaisuus.

Havaitsen myös työyhteisöjen tunnelmia helposti. Tämä on sekä vahvuus että haaste. Vahva empatiakyky on yksi ominaisuuteni, jonka liitän erityisherkkyyteen. Osaan lukea työkavereitani melko helposti, ja huomaan työyhteisöjen vahvuudet ja kehittämiskohteet. Toisaalta on tärkeää oppia myös irrottautumaan muiden ihmisten tunteista. Työkaverille voi osoittaa tukea ja avuliaisuutta kuitenkin muistaen ensisijaisesti huolehtia omista työtehtävistä ja omasta jaksamisesta.

Myös kehoni reagoi herkästi esimerkiksi toimistotiloihin. Toimistojen lämpötilat ovat alunperin suunniteltu miesten kehoille, ja siksi naiset helposti palelevat työpaikoilla. Koska olen muutenkin herkkä aistimaan lämpötiloja ja olen ruumiinrakenteeltani hoikka, ovat monet toimistot minulle aivan liian kylmiä. Aistin myös herkästi työtilojen pölyisyyden ja huonon sisäilman. Tässäkin mielessä etätyöstä on minulle paljon hyöytä. “Oma tupa, oma lupa” mahdollistaa minulle sopivan siisteystason, ja lähettyvillä on lisävaatetta kylmyyden varalle.

Töistä palautuminen

Olen sosiaalinen ihminen, ja nautin ihmisten seurasta. Hermostoni on kuitenkin virittynyt eri tavalla kuin ei-herkillä. Varsinkin suurissa työyhteisöissä ilman etätyömahdollisuutta olen huomannut, että jotkut kahvitauot minun on parempi viettää itsekseni rauhallisessa tilassa. Jos olen tehnyt monta tuntia sosiaalisuutta vaativaa työtehtävää, sosiaaliset akkuni eivät kerta kaikkiaan riitä rupatteluun hälyisessä kahvihuoneessa. Myös työpäivän jälkeinen palautuminen on minulle tärkeää. Kuten Heli Heiskanen kirjoitti artikkelissaan: työpäivän jälkeen herkkä haluaa irtaantua töistä ja tehdä vapaa-aikana jotain erilaista. Joskus tämä tarkoittaa minulle hikoilua kuntosalilla tai vaikkapa päiväunia. Rauhallisemman työpäivän jälkeen saatan suunnata esimerkiksi kaupungille ihmisten ilmoille.

Töistä palautuminen viikonloppuisin vie minulta paljon. En todellakaan ole se tyyppi, joka on aina mukana kavereiden ehdottamissa menoissa. Kaipaan paljon omaa aikaa työviikon kuormituksesta palautumisessa. Toisaalta etätöitä tehdessä tulee vietettyä paljon aikaa yksin, ja joskus suorastaan janoan saada tavata muita ihmisiä viikonloppuisin. Tärkeintä onkin kuunnella omaa kehoa ja sitä, mitä kulloinkin kaipaa ja tarvitsee.

Haasteista huolimatta haluan nähdä erityisherkkyyden voimavarana - niin työelämässä kuin muillakin elämän osa-alueilla. Mielestäni ehdottomasti paras herkkyyden piirre on luovuus. Siksi uskon, että hankekoordinaattorin työ sopii minulle. Työ sisältää sopivasti vaihtelua, ja saan käyttää siinä omaa luovuuttani. Odotan innolla loppuvuotta HSP Nuoret aikuiset -hankkeen parissa.

Aurinkoista kevättä!

Emma Mäkelä


Lähteet:

Criado Perez, Caroline. Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2020.

Heiskanen, Heli 2014. Erityisherkkänä työelämässä. Viitattu 5.4.2024.
https://kollega.fi/2014/02/erityisherkkana-tyoelamassa/
 


04 huhtikuuta 2024

Herkkä aistii riipaisevan kauniita asioita



Jäsenen blogikirjoitus:

Herkkyys on synnynnäinen tapa elää ja nähdä maailma. Se on suhtautumista asioihin hienovaraisuuteen saakka, vivahteiden ja aistien tunnelmaa. Herkkyys voi olla pikkutarkkaa havainnointia ja asioiden löytämistä sieltä, missä suurin osa ihmisistä ei näe mitään. Se on rikkaus ja raastavuus.

Herkkyys on siis lahja. Itse en siitä luopuisi, vaan koetan jakaa sitä eteenpäin. Aitoutena ja empaattisuutena. Vanhaa sanontaa mukaillen: Minkä toisten eteen tekee, sen itsellensä saa. Tässä on kuitenkin herkkyyden suo, kompastuskivi ja huomion arvoinen kohta. Usein antaa itsestään liikaa. Sellainen uuvuttaa ja nostattaa ylivirittyneisyyttä. Olisi hyvä oppia tunnistamaan omat rajansa eli missä on se oma EI.

Ei ole väärin kieltäytyä, torjua ja sanoa, että nyt ei sovi. Se on itsensä puolella olemista. Se on omien rajojen asettamista. Rajojen asettamiseen suhtaudutaan hyvin eri tavoin, mutta kunhan oivaltaa, että kieltäytyessä voi toinen suuttua, loukkaantua tai muutoin kertoa, että olet niin herkkä. Toivottava vastaus olisi, että olipa hyvä, kun sanot, kun sinulle ei sovi.

Niin. Eihän se väärin ole, eikä viallistakaan. Olla herkkä. Se on jotain ihmisen ja maailman välissä.

Usein Facebookissa herkkien ryhmässä kirjoitetaan uupumisesta. On unohduttu jonnekin sellaiseen maastoon, joka repii ja riipii. On unohtunut itsen kuuntelu, lepääminen, kenties itselle tärkeä oma aika ja yksin olokin. Olo on kuin sähköjäniksellä, joka virran alkaessa hiipua juoksee ympyrää uskaltamatta pysähtyä. Olisiko tässä oppimisen paikka? Sellaisen oppimisen, jota voi harjoitella. On mahdollista oppia tuntemaan omat raja-aidat, tarpeet ja tunteet.

Kuulin joskus sanonnan, että herkkä ihminen alkaa kukoistaa siellä, missä häntä ymmärretään. Siellä missä hänet otetaan vastaan aitona omana itsenään. Sellainen vaatii turvallisen olon, varmuutta siitä, että herkkyyttä ei kiistetä. Eikä myöskään yritetä muuttaa joksikin, mitä herkkä ei vain voi itse tavoittaa.

Tunteet ja herkkyys

Tunteet taitavat olla välillä aika monelle herkälle raastinrautamaisia. Kirskuvat ja viiltävät tunteemme saavat joskus yliotteen, ja silloin kuppi omaa teetä keikahtaa nurin. Pöydällä on vain teenruskeita pisaroita ja kyyneleitä, jotka lopulta joutuu itse siivoamaan.

Itsestä huolehtiminen on saanut minut tuntemaan itsearvostusta ja -kunnioitusta. Olen havainnut, että kun nukun hyvin, syön säännöllisesti ja liikun, jaksankin yllättäen aiempaa enemmän. 

Tunteitaan ei kuitenkaan voi hallita, vaan niitä voi säädellä. Niitä voi kuunnella, sillä niillä taitaa olla viisas viesti. Tunteet kertovat mihin kiinnittää huomiota elämässään. 

Emme selviä ilman toisia. Uskon, että se on yksi elämää kannattelevista merkityksistä, olla toisia varten. Toisen ihmisen luoma vakaus tai itse rakennettu tunneturvallinen suoja, luovat turvallisuutta ja kannattelevat sitä, mikä aiemmin saattoi tuntua kipeänä kokemuksena. Turvallinen nykyhetki siis pitää pystyssä sitä tunnetta, mikä aiemmin viilsi tikkuna ihoa. 

Moni herkkä on kertonut minulle kuulevansa päivittäin kotona ja työssä komenteluna: Älä ole niin herkkä. Herkkyyttä ei voi poistaa, se ei ole sairaus, eikä väärin taikka vialliseksi tekevä. Se on elämistä sellaisena aitona ihmisenä, joka kasvaa uskalluksesta ja rohkeudesta. Se on kiistatta vahvaa kokemista, myrskyn kaltaisia tunteita, kyyneleitä, jotka heijastavat maailman silmiin väliin turvattomana ja vaativana paikkana. 

Joskus voi tuntua siltä, että maailma vaatii liikaa. Ei jaksa, ei voi, eikä tarvitse. Anna itsellesi helpotukseksi lepoa, löydä ihania ihmisiä ympärillesi. Rakenna itsellesi kupla, jonka sisällä olet suojassa. Sinulla on oikeus ja lämpö olla itsellesi se elämäsi tärkein ihminen. Sinä. Sinun kaltaistasi ei ole kuin yksi tällä maapallolla.

Minua on auttanut paljon omien tunteideni tiedostaminen. Aiemmin kavahdin tunteitani, eikä tarpeista ollut tietoisuutta enempää kuin keltaisen höyhenen verran. Kun aloin tutustua itseeni, löysin maailman, tunteet. Ja sepäs vasta mielenkiintoista onkin. Tunteet yllättivät. Nyt mietin, että mistä tämä tunne nyt tähän hypähti, ja mikä tarve mahtaa olla taustalla.

Ei tunteisiin tarvitse jäädä vellomaan, mutta ne voi kertoa itselleen ensin ihan rehellisesti: Nyt olen vihainen. Tai tänään olin iloinen. Olen surullinen. Nykyään menen jopa tunteitani päin, enkä pelkää niitä. Suhtaudun ennemminkin uteliaana ja avoimena siihen mitä tunnen ja ajattelen eri tilanteissa. Se tekee elämästä mielenkiintoisen, jännittävän ja elämyksellisen. Se on rakkautta sisäistä ja ulkoista maailmaa kohtaan.

Raila Tuuli