Marja Kannisto on yhdistyksemme uusi varapuheenjohtaja, joka lukee runoja ja latautuu luonnon rauhassa.
Varsinais-Suomessa perheensä kanssa asuva Marja Kannisto aloitti yhdistyksemme hallituksen jäsenenä tänä vuonna. Varapuheenjohtajan tehtävä on tärkeä yhdistyksessä ja osoittaa erityistä innostusta ja osaamista, että henkilö lähtee tehtävään ensimmäisenä hallitusvuotenaan. Marja otti mahdollisuuden vastaan.
Marjan työura on ollut
monipuolinen. Hänellä on monenlaista osaamista esimerkiksi kouluttajan
tehtävistä sekä talous- ja projektiasioista. Palkkatöiden lisäksi Marja
on toiminut neljänkymmenen vuoden ajan erilaisissa
vapaaehtoistehtävissä.
-Aloitin lukiolaisena
liikuntaseurassa ohjaajana. Vuosien varrella olen toiminut
paikallisyhdistysten hallituksissa eri rooleissa sekä valtakunnallisen
lapsi-, nuoriso- ja perhejärjestön eri hallinnontasoilla. Olen
työskennellyt järjestöjen ja säätiöiden palveluksessa, joten kolmas
sektori on tullut tutuksi myös työntekijän roolista käsin.
Marja
harrastaa lukemista ja erityisesti hän rakastaa runoja. Marjan
kirjahyllyssä on lähes sata runo- tai mietelmäkirjaa. Pöytälaatikosta
löytyy omia tekstejä, mutta ne eivät ole vielä Marjan mukaan halunneet
astua päivänvaloon.
Marja lataa akkujaan luonnossa. Kevät on hänen lempivuodenaikansa. Meri on Marjan voimanlähde,
- Aaltojen liplatus rauhoittaa mieltäni, mutta näen kauneutta myös vaahtopäissä ja tyrskyissä.
Marja
törmäsi ensimmäistä kertaa erityisherkkyyteen ihan sattumalta, kun hän
huomasi aiheeseen liittyvän ohjelman alkuvuonna 2019.
-Tarkoitukseni
oli saada lisätietoa, koska työskentelin silloin ikääntyneiden parissa.
Ajattelin, että osaan kohdata asiakkaitani paremmin, jos tunnistan
heissä erityisherkkyyden piirteitä. Jo ohjelman alussa kiinnitin
huomiota siihen, kuinka moni asia kertoi minusta. Marja innostui
tutkimaan tämän innostamana aihetta lisää. Hän teki
erityisherkkyystestejä sekä luki kirjoja.
-Etsiessäni
tietoa löysin yhdistyksemme. Liityin jäseneksi ja kouluttauduin
Voimaryhmäohjaajaksi. Pidän uuden luomisesta sekä asioiden
kehittämisestä ja kokeilemisesta. Vierivä kivi ei sammaloidu - on
mottoni. Unelmieni yhdistys kehittyy ja oppii yhdessä jäsentensä kanssa.
Teksti: Marika Rosenborg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti