Erityisherkkä keho

Nitta Käki, lainaus kirjasta Tuulihattu -Ajatuksia ja kokemuksia erityisherkkyydestä:

Rosen-­terapiassa opin uutta siitä, miten keho reagoi itseäni kohtaaviin tapahtumiin. Harrastan liikuntaa päivittäin, mutta huomaan, ettei liikunta tunnu saavan kehossani aina aikaan sitä vastetta, joka siitä kaiken järjen mukaan pitäisi koitua. Olen päätynyt ajatukseen, että herkkyydestä ja lapsuuden kokemuksistani johtuen kehoani on hallinnut pitkään, oikeastaan miltei elinaikani, eräänlainen jännitystila niin syvällä lihaksistossa, ettei liikunta ehkä suoraan pääse vaikuttamaan siihen.

Keskustelin tästä hoitajan kanssa, joka avasikin asiaa. Hän kertoi kehossamme olevasta psoas-­lihaksesta, joka alkaa pallean seudulta, rintalastan alakärjestä, jakautuu kahdeksi ja jatkuu suoliston alueen yli nivusiin asti (tämä siis maallikon kielellä ja ymmärryksellä). Tuon tiedon ohjaamana olen oppinut aistimaan ja tunnistamaan psoas-­lihaksen jännittyneen, kun se on reagoinut johonkin tapahtuneeseen sen uhkaksi tunnistaen. Kehoni asento muuttuu silloin asettuen ikään kuin suojaamaan pallea-­vatsan aluetta, jolloin olen hieman sykkyrässä. Kun mielen jännitys alkaa purkautua, keho alkaa muistutella minua nostamaan ryhtini suoraksi.

Psoas-­lihaksen lisäksi kehossamme on lihaspari, joka kulkee selkärangan molemmin puolin. Näiden vahvojen lihasten tehtävänä on myös suojella kantajaansa. Eli jos jokin tuntuu uhkaavalta, lihakset toimivat jo ennen kuin uhka ajatuksen tasolla edes ehtii nousta mieleen. Usein uhka voi olla heijaste lapsuusajan kokemuksista, joita en ole osannut purkaa. Nuo lihakset toimivat tahdostamme riippumatta samoin kuin psoas-­lihas, niiden reaktioita ei voi tahdonalaisesti ehkäistä eikä suoranaisesti rentouttaa. Itselläni myös johonkin uuteen ja vaativaan asiaan tai tekemiseen suuntautuminen voi aiheuttaa stressiä, joka nostattaa samanlaisen reaktion.

Kun mahdollinen uhka on joskus syntynyt – oli se fyysisellä tai henkisellä tasolla – keho tunnistaa sen toistuvasti aina, kun jotain vastaavaa elämässä tapahtuu. Suojelijalihakset voivat olla erityisen herkät, kroonisesti jännittyneet tai jopa tunnottomat esimerkiksi pitkäkestoisen stressin seurauksena. Silloin ne eivät päästä pienintäkään uhkaa ohitse reagoimatta. Kun sitä ei voi ajatuksen voimalla hallita, on hyvä ainakin ymmärtää, mitä kehossa tapahtuu. Jollain tasolla itse olen vaistonnut tällaista tapahtuvan kehossani, vaikkei minulla olekaan ollut sille tueksi mitään tietoa. Ehkä voimme opetella purkamaan ainakin jonkin alkusyyn, kun opimme sellaisen tunnistamaan.

Rentoutumisharjoituksia voi tehdä omatoimisestikin, kun tiedostaa tilanteen. Itse rentoutan psoas-­lihasta selinmakuulla hieromalla lempeästi lihaksen kiinnityskohtaa rintalastan alapäässä. Hetken kuluttua huomaan lihaksessa vähäistä värähtelyä, joka rentouttaa sitä vähitellen aina nivusiin saakka.